Valkoisissa oli siis edustettuna koko Eurooppa, klassista alueista klassista kasvupaikoista. Tyyli kirjo oli sen mukainen, kuivaa, puolimakeaa, mineraalista, tammista. Laatu oli vaihteleva, mukana oli "huonoa onnea", monet pullot tuli vaihdettua, oksidaatio, korkkivika ongelmaa ja jotain outoa ( veikkaisin säilytys/lämpötila heittelyä). Mutta kärkipää oli laadukasta, persoonallista= hyvää viiniä. henkilökohtaisia suosikeista monet taisivat olla Rieslingiä. Tämä selvinnee 6.3. kun tuomareille kerrotaan mitä maistoivat. Mukana ollut GC Chablis herätti after tastingissa keskustelua mineraalisuus vai tammi kuviosta, hyvää hämmennystä.
Punaisissa sama meno jatkui, toisin ja valittavasti Ranska loisti niukalla mukana ololla. Mukana olleista parhaat taisivat tulla Espanjasta ja toisi hyviä parhaat olivatkin.
Väkevöidyt olivat melko sekalainen setti: appelsiininkuoresta, kehittyneeseen Colheitaan, tawny portiin ja unohtamatta madeiraa ja Manzanillaa. Tyylejä joka lähtöön. Miten suhteuttaa pisteissä kuiva sherry vanhan colheitan rinnalla? Siinäpä ongelma... Olisipa molempia tyylejä enemmän mukana, niin eroja olisi helpompi löytää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti