Uskon paluu: Fanny Sabre, Pommard Vielles Vignes 2009

Tämä viini palautti uskoni Bourgogneen vai tulinko minä uskoon?

Hurmaava, silkkinen, kypsää punaista marjaa, aavistus mausteisuutta, hapot tyylikkäästi takana antamassa rakennetta. Vie mielen ja kielen mennessään, lisää on löydettävä jostain. Fannyn tuotanto on pientä ja viinit hyvin kysyttyjä, niin taitaa  olla salapoliisityötä edessä.

Googlaamalla tietoa, tulee vastaan kuvia Fannystä, viinintekijä, omistajasta. Tässä vaiheessa olen lopullisesti myyty...

Domaine des Cavarodes : Arbois Guille-Bouton 2010

Vähän vaihtelua arkeen, juuri oikealla tavalla erilainen Chardonnay! Valtaosa siitä tehdyistä tuntuu kuuluvan suureen ABC ryhmään, niin tämä oli osoitus lajikkeen mahdollisuudesta onnistua oikeissa käsissä.

Nenässä Chardonnayn neutraalia hedelmää, kukkeutta, aavistus pähkinää ja kermaa. Suussa tasapainoa, ei hyökkäävää hedelmää. Hedelmä on luumu, omena tyylinen ennemmin kuin trooppinen, hieman mausteinen. Tasapainoa!

Mikään ominaisuus ei hyppää silmille tai no se tasapaino...

Kellari hinta tälle on alle kympin...Kyllä Ranskassa osataan!

Jura tasting

Ei viskiä, vaan Juran ihmisiä, saarta, luontoa. Vain niillä on merkitystä ja ne luovat viskin. Näin kertoo Willie Tait, Juran sanansaattaja, tekijä.

Juran on pieni, syrjäinen, ”olematon” saari. Kokoa on vain 44km*12km, on yksi kylä, yksi tie, yksi kauppa, yksi pub, yksi tislaamo. Ihmisiä on alle 200, lampaita jonkun verran, kaikki tuntevat ne nimeltä ja yli 5000 peuraa. Saaren nimi tarkoittaa, yllätys yllätys, peurasaarta. 

Viskit kypsytetään ”white american oak” ja sherry tynnyrit tulevat Gonzal Byass’lta. Tislaamon tuotannosta n 30% myydään omalla ”nimellä”, loput myydään ulos, sekoitteisiin.   Näin toimivat liki kaikki vähänkään pienemmät tislaamot, ei luksusviski riitä pelkästään selviämään nykyajan markkinoiden kanssa.

Jura 10 yo: Kukkea, hunajainen, kevyt

Jura Elixir 12 yo: Lääkettä, satulaa, pippuria, pähkinää, tofeeta ja vaniljaa

Jura Diurachs 16 yo: Toffeeta, hunajaa, mantelia, kukkia, kuivattua hedelmää 

Jura Superstition: Hunaja, paahdettu pähkinä, kevyt paahteisuus

Jura Prophecy: Turve, kokko, mausteinen, yrttinen, kuitenkin kevyt hedelmä

Jura 30 yo: Pähkinää, kahvia, suolaa, tummia marjoja, tummaa toffeeta, runsas

Jura 1977: Anasta,aprikoosia lääkettä, marsipaania, eleganttia, vivahteikas

Miellyttäviä viskejä, syrjäisellä tavalla kiehtovalta kuulostava paikka. Voisi olla hyvä vaihtoehto telttaretkelle: rauhaa ja kaukana kaikesta:)

UISGE 2013

Viime lopulla Vanha täyttyi viskistä ja sen ystävistä. Täyttymisen aiheutti UISGE 2013, viski tapahtumia. Asian tekee haastavaksi alkoholi, väkeviä ei meillä saa mainostaa. Näin ollen itse tapahtumaa ei saanut suoraan mainostaa.  Joka tapauksessa sana oli kiertänyt hyvin,  siellä oli aivan täyttä. Tarjolla oli noin 100 viskiä, pääosin Skotlannista, mutta mahtui mukaan Irlantia, Japania ja USA:aa.

Järjestelyt pelasivat hyvin, noh kunhan tottui lipukkeisiin. Ja sille joka miettii suomalaisia ja viinaa, ihan vaan tiedoksi, ViiniExpossa on enemmän "känniörvellystä", kuin tuolla. Ja kävijät olivat, ei kyllä yllättäen, hyvin mies voittoista porukkaa.

Tässä muutamia poimintoja maistamistani herkuista, teknisiin detaljeihin en juurikaan puutu, pelkästään aistein havaittaviin sensaatiohin

Aberlour A'Bunadh: Polttava ( yli 60%), pähkinää, muskottia, kuivattua ananasta. Tarvitsee ehdottomasti vettä sekaan.

Glenfarclas 25-y. Jopa yllättävän raskas , elegantti, vivahteikas tummia marjoja, minttua, pitkä.

Glengoynne 14-y. sigle cask: runsaasti kuivattuja hedelmiä, ruskeita mausteita, mantelia ja vaniljaa.

Glen Elgin 12-y. Perus single malt hyvällä tavalla. Keskitäyteläinen, vivahteikas, tasapainoinen, sopivasti trooppista hedelmää ja mausteita. Maanantai viski:)

Dalmore 18-y. : Hieman pliisu, keskitäyteläinen, pähkinää, toffeeta, kahvia ja vaniljaa. Sattuiko vain huonoon väliin maistelussa?

 Tobermory 15-y.  : Pähkinää, runsas mausteisuus, savua,turvetta, herkkusieniä. Oikein hurmaava!

GlenDronach : huomattavan paljon mausteita ja pähkinää, mantelia. Joulumausteita kuin Chilen CS:ssä.

 Nikka Whisky Snigle Malt "Yoichi" 20-y. : Pidättyväinen, valkopippuria, tiukkaa hedelmää.

Yamazaki 12-y.: Vaniljaa, toffeeta, kiinteä kuivattu hedelmä
Yamazaki 18-y. : Pähkinää mausteita, kuivattua hedelmää, ananasta, pitkä ja vivahteikas

Arran: Häkellyttävää tasapainoa savun, turpeen, hedelmän välillä. Hurmaavia!

Vuoden viinit kilpailun tunnelmia: laatikoita ja parempaa punaista

Vuoden viini 2013 etsinnässä on nyt saavutettu puoliväli. Maistettuna on käytännössä kaikki kaupallisesti merkittävät sarjat, eli ne mitä myydään suuria määriä. Eilen oli vuorossa niistä suurimmat, pakkauskooltaan meinaan:) Laatikot ja muut ei  pullo pakkaukset.

Valkoisissa oli muutaman kohdalla hieman ongelmaa rikin tai oksidaation kanssa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin laatikot olivat raikkaita ja helppoja. Sellaisia niiden pitääkin olla, juotavia. Mikään ei tällaisen viinifriikin suussa noussut merkittävästi toistaan paremmaksi.

Punaisissa oli oikeastaan sama meno, tasaisia maultaan ja laadultaan. Suurin ero taitaa oikeasti olla pakkaus ja sitähän me emme maistellessa näe.

Maistelun lomassa heräsi keskustelua, onko lievästi oksidoitunut viini laatikosta virke vai "saavutus"? Riski oksidoitumiselle laatikkojen kohdalla on pulloa suurempi ja yleisesti tätä pitää kohdella virheenä. Mutta... joillekin viineille pieni omenankodan aromi on pelkästään positiivinen lisäys...

Näiden suuren pakkausten jälkeen maistoimme eurooppalaiset 10-17€ punaviinit. Nyt sitten alkoi löytymään eroja tyyleissä ja rakenteissa, alettiin pääsemään kiinni viineihin! Sarjasta taisi tulla maaottelu Espanja vs Italia, voittajaksi omassa suussa taisi tulla Espanja. Tähän en tiedä vielä, mutta tuo onkin sivistynyt arvaukseni. Mutta missä oli Ranska, oliko sarja vielä liian "halpa" heidän viineilleen?