La Sorga: Don Qui Rotte 2010

Tää vetää hiljaiseksi, ei ole mitään hajua mitä lasissa on! 

Pullossa on kruunukorkki. Kun se poksautin pois alkoi hillitön vaahtoaminen. Lasiin kun yritin kaataa tuli vain vaahtoa ja hieman runsaan keltaista kuplivaa nestettä. Piti ihan takaetiketistä katsoa, että tämä on viiniä ja kyllä siellä lukee Vin de Table. Tuoksu on happamen hiivainen, jotain kovaa hedelmää ja Marie keksiä . Suussa reilu vaahto. Maku on kuiva ja outo. Siis hapan maitotuote, hiiva, kova päärynä yhdistyy johonkin outoon. Onko se kanaa vai jotain muuta en osaa sanoa. Mitään samankaltaista en ole koskaan maistanut!

Siispä tekemään tausta selvittelyjä:

Viinin takana on Anthony Tortul, katu uskottavan näköinen kaveri ( jos google johdatti oikeisiin kuviin). Mukana tekemässä on ollut myös Emile Hérédia.

Viini tulee Marsein läheltä Välimeren tuntumasta. Rypäleenä on luonnollisesti Terret Bourret. Satoa on tullut 35hl/ha. Kypsytys kestänyt 17kk. Ja sulfiittia ei ole lisätty.

Jotain kiehtovaa tuossa kuitenkin on, pieni kulaus pitää ottaa tasaisin välein! Vaimolle piti kyllä avata rose samppanja:)

Bordeaux 1996, mitä pitää tehdä?

Koska hyvän, klassisen vuoden Bordeaux't ovat juotavissa? Kannattaako niitä säätää ikuisuuksia?

Ihan kaikkeen ei Helsingin Munskänkarnan järjestämässä  1996 vuoden tastingissa tullut vastausta. Hyvä idea kuitenkin miten huippuviinit tuolta vuodelta voivat talvella 2013.

Kriitikoiden arvioissa juotavuus on arvioitu alkavan nyt olemaan kohdillaan ja kestävän hyvin seuraavat 15-vuotta.

Kaikki tastingissa mukana olleet viinit olivat hyvin juotavissa, oikein nautittavia. Varsinaisesti kiirettä niillä ei ole, mutta en usko niiden olennaisesti tätä paranevan. Kysymys on lähinnä millaisena haluat omat Bordeaux huiput nauttia nuorena , virkeänä vai lähellä kuolleena.

Aikanaan nämä pullot maksoivat reilusti alle satasen, tänään niistä saa maailmalla maksaa 120-150€ pullolta. Tämä on ihan kohtuullista, koska esimerkiksi 2010 vsk maksaa reilusti enemmän 110-250€. Onko tässä järkeä? Valmiiksi joutavan pullon saa jopa puolella nuoren keskenkasvuisen viinin hinnasta!

Kanta perustuu näihin viineihin, joista oma suosikkini oli Lynch-Bages


Cos d’Estournel
Ducru-Beaucaillou
Lynch-Bages
Pichon Longueville
Prieuré-Lichine
Ch. Palmer

Tätä on kaivattu: Liberty or Death

Nyt se on löydetty, tunnelmallinen baari! Kun sinne kerran eksyy, ei voi olla menemättä uudestaan. Mesta löytyy Erottajan trendi "rivistä" ( Skiffer, Grotesk, Adams ...)

Kun pimeänä talvi-iltana tulee kadulta sisään saa hetken totutella hämärään valaistukseen, huumaantua musiikista. Tunnelma on rento, asiakaskunta trendikästä, henkilökunta samasta muotista. Tämä kaikki hyvällä tavalla, varhaiskeski-ikäinen ei tunne itseään ulkopuoliseksi:)

Paikalla on vaihtuva drinkkilista, niin kuin ravintolalla menu. Nimet ovat kekseliäitä ja juomiin liittyy pieni tarina. Jos listalta joku ei heti herätä innostusta, pieni keskustelu baarimikon kanssa ja sinulle tehdään jotain fiilikseesi sopivaa.

Taustalla soi jazz, big band painotteinen soundtrack. Volume ei ole yhdellätoista, keskustelu onnistuu vaivatta.

Vaimoni mielestä paikassa on yksi vika, liian pieni kirjahylly. Ehkä ihan hyvä, muuten hän muuttaisi sinne:)

Ai niin..luonnollisestikin paikassa on tarjoilu.

Grotesk Wine Bar

 Erottajan Alkon tilat jatkavat viinin ystävän ilahduttamista, nyt viinibaarin merkeissä. Tilassa sijaitsee Grotesk Wine Bar, kaupungin uusin tulokas kasvavassa viinibaarien joukossa. Ilahduttavasti valikoima ei keskity pelkästään viineihin, pieniä herkkuannoksia on saatavilla kyytipojaksi.

Salin hengestä vastaa todelliset konkarit Pekka Koiranen ja Taneli Lehtonen, molemmat ovat "harjoitelleet" kaupungin ykköspaikoissa. Keittiöstä vastaa Markus Kauppinen , Top Chef kisaaja ja Albert Sunyer.

Tarjolla olevat viinit ovat klassisia. Ei kikkailua muuhun kuin laatuun päin. Lista on laaja ja vaihtelevaa määrää löytyy laseittain. Mikä on ilahduttavaa, hinnat ovat kohdallaan. Samoin Pekan ja Tanelin tarinat viineistä.

Kanansydämet

Keittiö tuottaa pieniä, huolella tehtyjä annoksia. Ne sijoittuvat napostelun ja ruokailun puoliväliin. Siis herkutteluun. Huolella  tehtyä, ei valmista tai purkkikamaa. Raaka-aineet ovat myös valtavirrasta poikkeavia. Esim. silakka ja kanasydän ei kuulu normi hesalaisen paikan "varusteluun".

Tervetuloa kaupunkiin kaverit!

Tartar

Tonnin viini

Kun tuon haluaa tänään kaupasta, joutuu kukkarosta antaa pois 1000€! Ihan törkeän paljon, sillä tonnilla saisi vaikka mitä kivaa laatikoittain. Jos taas tonnin menetys kukkarosta ei tunnu missään, tämä on todella fantastinen ostos.

Tuoksu on täynnä kypsiä punaisia ja tummia marjoja, hillittyä mausteisuutta marjan takana. Suussa silkkisen täyttävä, kypsä, leikkisä, tasapainoinen. Nautittava juuri  nyt, mutta kestää niin kauan kuin korkin malttaa olla avaamatta.

Tämä elämys tuli koettua Carelian Bourgogne viikolla.

Carelian Bourgogneviikot

Töölöläinen Carelia aloitti vuoden teemaviikot komeasti Bourgognella. Harvoin pääsee ravintolassa testaamaan harvinaisia huippuja laseittain. Valittavaa löytyy useampaankin visiittiin. Itse tylsästi tyydyin yhteen lauantai iltapäivän ja illan herkutteluun. 

Valittavaa riitti perusviineistä GC:hen, tuottajat olivat hyviä ellei loistavia. Omat kokeilun halut ohjasivat pitkälle valintaa ja pienen empimisen kohdalla sommelier Iisa houkutteli eteenpäin. Ilokseni naapuripöytään "eksyi" Iisan edeltäjä Kai, näin ilta eteni mukavasti pöydästä toiseen huudellen, lasista toiseen. Emme muuten saaneet porttikieltoa;)

Ruoka oli paikalle "tavallista", mutkatonta ja selkeää. Päivän menu koostui uppomuna salaatista, possun poskesta ja jogurttisorbetista. Natsasi viineihin kivasti. Noh, sorbet meni sellaisenaan.

Illan varsinaiset herkut:
Salaatille
1999 Chablis 1er Cru Butteaux, Raveneau
2010 Givry, Joblot

väliviini
2005 Chambertin, A. Rousseau

possulle
2008 Vosne-Romanée, Sylvain Cathiard
2008 Chambolle-Musigny 1er Cru les Charmes, Patrice Rion

väliviinit2003 Pommard 1er Cru Les Pezerolles, de Montille2009 Bourgogne Rouge, Sylvain Cathiard

jälkkärin jälkeen2007 Nuits-Saint-Georges 1er Cru Les Pruliers, Henri Gouges
2000 Corton-Charlemagne, Bonneau du Martray

Ehdottomat suosikkini olivat Joblotin Givry, Rousseau Chambertin ja Sylvain Cathirdin V-R. Tuota Chembertinia ei tarvitse harkita ostaa, hinta pyörii tähtutieteellisnä , 1000€. Mutta Joblot ja Cathiard ovat oikein järkevän hintaisia.

Käykää nauttimassa, niin kauan kuin riittää . Viikot loppuvat lauantaina 9.3.

Syrah Kaliforniasta 2005/06

Ei mitenkään tunnetuin lajike Kaliforniasta, samalla ei se kalleinkaan. Nämä ovat huomattavasti halvempia kuin vastaavan tasoiset Caberneet tai Pinot Noirit. 

Tästä on kulunut vuosia,kun olen maistanut sarjaa laadukkaita kalifornialaisia. Siksi hämmästyin, kun tammen käyttö oli hallittua. Sitä oli kaikissa viineissä tasapainottavana mausteisuutena, nahka, kaakaota ja kahviakin löytyi. Ylilyöntejä ei tullut vastaan. Vai oliko viinien hedelmä niin suurta ja tasapainoista, että tammi jäi sen alle ( ja tilanne halvemmissa on toisinpäin). Samajuttu mausta löytyvän hillon kanssa, nämä olivat ennemmin kypsän marjaisia, kuin hillopossuja.  Tyylillisesti uskollisia kalifornialaiselle isolle tyylille. Tästä kaikesta suuruudesta huolimatta nämä olivat tasapainoisia. 

Ostaisinko näitä, kun pullohinnat liikkuvat 50-280€? Jep, ostaisin niitä halvempia. Etenkin jos vastaan tulee Lillianin pulloja, ne tarttuvat mukaan. Alba Reva normivuodelta  hinnan ollessa 100€, rikkaana päivänä en miettisi kahta kertaa sen ostamista. Tua Rita 100€ hinnalla saa jäädä hyllylle, sorry.

Kantani perustuu näihin viineihin:

Alban Vineyards: Syrah Edna Valley Reva -06  

Pax Wine Cellars: Pax Syrah Cuvée Christine North Coast -06 

Pax Wine Cellars: Pax Syrah Griffin´s Lair Sonoma Coast -05 

Copain Wines: Copain Syrah James Berry Paso Robles -05

Copain Wines: Copain Syrah Thompson Santa Barbara County  

Janzen Estate (Bacio Divino):Vagabond -05  (S60+CS40)                        

Lillian: California Syrah -05                                                           

Lillian: California Syrah -06                 

Qupé: Syrah Bien Nacido Vineyard -05 

Ja verrokkina Tua Rita Syrah 2005, Italia, Toscana 

Satasen viini: Alban Vineyards: Syrah Edna Valley Reva 2006

Tämä viini on saanut täydet 100 pistettä, se on siis täydellinen  ( Wine Advocat, kuuluista Parker pisteet). On ainakin kauppiaille, koska tämän viinin hinta on "normaaleina" vuosina 100€ pintaan. Ja pisteiden tulon jälkeen hinnat hyppäsivät ylös, aina 280€ saakka. Pisteet ovat siis kalliita.

Mutta millaista tämä kallis ja harvinainen herkku oli?
Väri oli läpitunkemattoman mustan punainen. Voimakas, suuri tuoksu oli täynnä kuningatarhilloa, mustikkaa - tummia marjoja siis. Maitosuklaata, kahvia, mausteita. Paljon kaikkea, mutta hyvässä järjestyksessä. Mausta löytyi täyteläisyyden ja kypsän tumman marjan lisäksi kaakaota, lakritsia, tanniinia ja happojakin oli tukemassa tuota kaikkea runsautta. Moni vivahteinen suuriviini!

Oliko 280€ arvoinen..hmm..ei. Oliko hyvä, oli! Satasen pullo, voisi ollakin...